Blogin sijaan olen keskittynyt ravelryyn ja opetellut sen hienouksia. Olen jo vuoden ajan käyttänyt ravelrya lähinnä inspiraationlähteenä, mutta nyt olen lisännyt sinne ensimmäiset projektit ja liittynyt muutamaan ryhmäänkin.
Tällä hetkellä on työn alla muutama pikkutyö ja yksi iisakinkirkko. To do -listan pituudesta ei ehkä kannata puhua, se on piiitkä.
Nyt kun on alkanut pikkuhiljaa dokumentoida tekemisiään, olenkin ilokseni huomannut, että vaikka koko ajan tuntuu siltä, ettei mitään saa tehdyksi, niin kyllä valmistakin tulee. Olen melko kausiluontoinen kutoja *, joten valmiita töitä ilmaantuu välillä enemmän, välillä ei lain.
Suutarin lapsella ei ole kenkiä, ja kutojalla rikkinäiset rasat **. Kaksi talvea hyvin palvelleet ailit tulivat tiensä päähän:
Ehkä parhaat rasat ikinä, kaksinkertaista alpakkaa, pitivät jopa minun palelevaiset sormeni lämpiminä. Voipi olla, että ailit saavat uuden elämän kera uuden kämmenosan.
* minä siis kudon tai ehkä paremminkin kuron, täällä lännessä kun asustan. Neulominen kuulostaa korvaani hienostelulta :)
** rasat=lapaset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti